AgriPV-toimenpiteen simulaatiopilotit 

Pilotit pyrkivät selvittämään, miten viljely ja aurinkosähkön tuotanto toimivat yhdessä samalla peltolohkolla.
Tavoitteena on varmempi sato, parempi kosteuden hallinta ja puhdas sähkö maatilan käyttöön ja lisätuloksi.

Pilottien suunnittelusta ja simuloinnista

Alla listattujen pilottien omilta sivuilta löydät hankkeen pilottikohteiden perustiedot, tehdyt agriPV suunnitelmat ja simulointien tulokset. Suunnitelmat pyrkivät huomioimaan tilan nykyiset toiminnot eli esimerkiksi kasvatettavat kasvilajikkeet, viljely-layoutit, kasvatusmenetelmät ja käytettävät koneet siten, ettei toimintoja tarvitsisi lähtökohtaisesti muuttaa agriPV-järjestelmän vuoksi. Suunnitelmissa huomioidaan myös tilan nykyinen (tai nykyiset) sähköliittymä ja sähkönkulutustiedot vuositasolla sekä paikallisen sähköverkon mahdolliset rajoitteet esimerkiksi agriPV-järjestelmän koolle.

Sähköntuotannollisissa simulaatioissa on hyödynnetty sekä EU:n PVGIS työkalua, että NREL:n Service Advisor Model eli SAM työkalua. Näistä vain jälkimmäinen soveltuu myös bifacial-paneelien simulointiin. SAMin kanssa käytettiin NSRDB Polar V4.0.0 säätietokantaa ja erityisesti paikkakunnan TMY dataa. Tietokanta soveltuu nimenomaan 60 leveyspiirin yläpuolisille alueille. Datassa on mukana myös pinta-albedon arvot, joiden hyödyntäminen on järkevää pohjoisilla leveyksillä, missä paistekulmat ovat matalia ja lumipeite voi vaikuttaa voimakkaasti albedoon.

Lisäksi agriPV-järjestelmien simuloinnissa on hyödynnetty Belgialaisen KU Leuvenin yliopiston, HyperFarm -hankkeessa kehittämää työkalua, jolla saadaan sähköntuotantoarvion lisäksi tutkimuksiin perustuvia suuntaa antavia arvioita erilaisien agriPV-järjestelmien ja konfiguraatioiden vaikutuksista satomääriin. (Agrivoltaics KU Leuven). Työkalun tietoperustana on sovellettu tuloksia seuraavista tutkimuksista:

  1. Laub M., Pataczek L. et all. 2022. Contrasting yield responses at varying levels of shade suggest different suitability of crops for dual land-use systems: a meta-analysis. (https://doi.org/10.1007/s13593-022-00783-7)
  2. Willockx B., Lavaert G. and Cappelle J. 2022. Geospatial assessment of elevated agrivoltaics on arable land in Europe to highlight the implications on design, land use and economic level. (https://doi.org/10.1016/j.egyr.2022.06.076)
  3. Willockx B., Lavaert G. and Cappelle J. 2023. Performance evaluation of vertical bifacial and single-axis tracked agrivoltaics systems on arable land. (https://doi.org/10.1016/j.renene.2023.119181)
  4. Willockx B., Reher T. et all. 2024. Design and evaluation of an agrivoltaic system for a pear orchard. (https://doi.org/10.1016/j.apenergy.2023.122166)
  • Tilalla viljellään avomaalla mansikkaa, vadelmaa ja pensasmustikkaa.
  • Lisäksi tila myy polttopuuta. Sivulta löydät perustellut suunnitelmat ja vaihtoehdot potentiaalisimmasta Kuuselan marjatilalle soveltuvasta AgriPV-järjestelmästä.

 

 

Sivulta löydät perustellut suunnitelmat ja vaihtoehdot potentiaalisimmasta Kuuselan marjatilalle soveltuvasta agriPV-järjestelmästä.

Kuva Petri Lähde
  • Peltopinta-ala on 98 ha
  • Tilan tuotantosuuntia ovat: Peltokasvien viljely, Puutarhanhoito, Kotieläintuotanto, Metsätalous, Pieneläimet, Kasvihuonetuotanto, Marjojen ja hedelmien tuotanto
  • Avomaalla viljellään rehua tilan lehmille: Vuosina 2025-2029 viljelyssä on nurmi

Sivulta löydät perustellut suunnitelmat ja vaihtoehdot potentiaalisimmasta Saskyn Kokemäen koulutilalle soveltuvasta agriPV-järjestelmästä.

Saskyn Kokemäen koulutila. Kuva Sasky.
  • Tilalla viljellään avomaalla hernettä, vadelmaa, karviaista, musta- ja punaherukkaa sekä saskatoonia.
  • Päätoiminta on elintarviketuotteiden valmistus sekä itsetuotetuista, että ostetuista raaka-aineista.
  • Oma tilamyymälä, joka on vuoden jälkipuoliskon auki.
  • Mehuasema, mikä tarjoaa syksyisin omenien ja päärynöiden mehustuspalvelua.
Kuva Sanna Lindgren
Scroll to Top