Tilan perustiedot AgriPV-järjestelmän kannalta
- Sähkön vuosikulutus: noin 100 000 kWh
- Huippu tehokulutus: ~40 kW
- Sähkönkäyttöpaikat: kolme
- Suurin pääsulakekoko 3 x 63 A
- Sähkönkulutus painottuu kesään–syksyyn
- Ei teholiittymää
- Peltopinta-alaa tilan ympärillä vajaat 6 ha
Tilan tausta
Anttilan tilalla on avomaaviljelyssä hernettä, vadelmaa, karviaista, musta- ja punaherukkaa sekä saskatoonia eli alunperin Kanadan preerioilta kotoisin olevaa marjatuomipihlajan viljelylajiketta. Päätoimintaa on elintarviketuotanto omista ja ostoraaka-aineista valmistettuna.
Tilalla on oma tilamyymälä sekä merkittävä mehuasema, joka käsittelee syksyisin jopa 200 000 kg hedelmiä, tyypillisesti omenaa ja päärynää myös varsin pitkien etäisyyksien päästä tuotuna. Tilamyymälä on auki heinäkuun alusta jouluun. Tila tarjoaa myös Hostel-majoitusta ja vuokraa entiseen sepän pajaan rakennettua savusaunaa.
Sähköprofiili
- Liittymät: 2 kpl 3×63 A ja 1 kpl 3×35 A
- Huipputeho elintarviketuotannossa: ~40 kW, kun koko tuotanto käy yhtä aikaa
- Jakauma: elintarviketuotanto 29–34 MWh/a; kylmälaitteet 22-24 MWh/a (pakastimet noin 1 MWh/a); muu kulutus noin 40 MWh/a
- Painotus: Kokonaiskulutus painottuu heinä-syyskuun ajalle. Kausityöntekijöiden majoitus ja ruoanlaitto lisäävät hetkellisiä kuormia ajoittain sulakkeiden kannalta liikaakin. Katso kokonais ja käyttöpaikkakohtaiset kuukausikulutustiedot oheisista pylväsdiagrammeista.
Kalusto ja viljely
Pelloilla käytetään riviväleihin sopivaa pienehköä traktoria sekä John Deere Gator -hyötyajoneuvoa peräkärryineen. Omat marjat poimitaan käsin; herne korjataan koneellisesti.
Vesitalous ja kastelu
Kiinteää kastelujärjestelmää ei ole. Lähialueen pintaveden käyttö/saatavuus on epävarmaa etenkin kesäisin lähijoen alhaisen pinnan vuoksi, joten vesijohtovettä käytetään tarvittaessa kasteluun.
Sähkönkäyttöpaikkojen vuosikulutukset
Alla näkyy tilan kolmen sähkönkäyttöpaikan vuoden 2025 kuukausikulutukset. Nähdään, että kaikkien kulutus on suurimmillaan heinä-syyskuussa, mikä on lähtökohtaisesti hyvä tilanne aurinkoenergian hyödyntämistä ajatellen.
AgriPV:n ja Energiayhteisömallin hyödyntämisen vaikutukset
Koska tilalla käytettävissä olevaa peltoalaa on rajoitetusti, eikä nykyinen sähköliittymä mahdollista kovin suuren PV-järjestelmän lisäämistä päädyttiin tilan osalta lopulta pelkän oman sähkönkulutuksen mitoittamaan AgriPV-järjestelmään. Erityisesti pilotilla selvitetään energiayhteistömallin tai tarkemmin ottaen ns. Aktiivisten asiakkaiden ryhmän mallin soveltamista ja sen järkevyyttä maatilalla, millä on käytössään useampia sähkönkäyttöpaikkoja samalla kiinteistöllä. Mallinnettuna sähköntuotantona käytettiin lähipellolle sopivaa pienehköä, teholtaan alle 50 kW (AC) suuruista vertikaali AgriPV-järjestelmää.
Asialla on sinänsä uutuusarvoa, koska hyvityslaskentaa hyödyntäviä energiayhteisöjä on Suomessa vielä vähän. Fingridin ylläpitämän datahub-palvelun kuukausiraportin mukaan toukokuun 2026 lopussa hyvityslaskennan piirissä olevia energiayhteisöjä oli vain 439 kpl. Maatilojen muodostaman energiayhteisön vaikutuksia ja mahdollisuuksia on tutkittu esimerkiksi FarmEnergy hankkeessa, mistä löytyy sen tuloksia kokoava julkaisu Virtuaalisen energiayhteisön muodostaminen (Pesonen. K, ym. 2024). Siinä aihetta on tutkittu varsin kattavasti ja ansiokkaasti, mutta ollaan kuitenkin keskitytty nimenomaan useamman tilan muodostamaan energiayhteisöön. Tiedossa ei ollut todellista tai simuloimalla tutkittua tapausta, jossa yksittäinen maatila hyödyntäisi Aktiivisten asiakkaiden ryhmän mallia oman sähköntuotannon parempaan hyödyntämiseen. Energiayhteisöiden muodostamisessa paikallinen sähköverkkoyhtiö toimii toisena sopijaosapuolena energiayhteisön kanssa ja toimittaa tarvittavat tiedot datahub-palveluun hyvityslaskentaa varten.
Sähkönkulutus ja vertailun kuvaus
Laskenta tehtiin tilan todellisten vuoden 2025 käyttöpaikkakohtaisten sähkönkulutustietojen pohjalta
- KP1: Asuinrakennukset ym: 40 331 kWh (43,8 %)
- KP2: Tuotantolaitteet: 29 052 kWh (31,6 %)
- KP3: Kylmälaitteet: 22 663 kWh (24,6 %)
- Yhteensä: 92 046 kWh (100 %)
Käytössä oli varttikohtainen sähkönkulutusdata jokaisen kolmen sähkönkäyttöpaikan osalta. Selvityksessä vertailtiin tuotetun sähkön omakäyttöosuuden ja sähkön omavaraisuuden suhteen kahta eri tilannetta:
- AgriPV-järjestelmä kytketään tavanomaisesti, eli yhteen käyttöpaikkaan ja ylijäämäsähkö myydään verkkoon spot-hintaan. Tässä tapauksessa kytkentäpisteenä oli KP1.
- Muuten kuten tavanomaisessa tapauksessa edellä, mutta tässä aktiivisten asiakkaiden ryhmän rekisteröimisen ja hyvityslaskennan avulla ylijäämä sähkö käytetään (virtuaalisesti/laskennallisesti) ensin kahden muun käyttöpaikan (KP2 ja KP3) sähkönkulutukseen ennen lopullisen ylijäämän myymistä verkkoon.
Datahub tarvitsee hyvityslaskentaa varten myös aina jako-osuustiedon, minkä perusteella ylijäämäsähkö jaetaan yhteisöön kuuluvien käyttöpaikkojen kesken. Laskennassa etsittiin tätä varten tämä sopiva jakosuhde KP2 ja KP3 välille.
Oma tuotanto
Laskentaesimerkissä käyttöpaikkaan KP1 kytkettiin vertikaali AgriPV-järjestelmä. Käytännössä simuloitiin viittä eri järjestelmää, jotka olivat kooltaan välillä 10-50 kW (AC) 10 kW välein. Tehdyssä aurinkosähkötuotannon simuloinnissa paneelisto asennettiin pellolle lähelle kuviteltua kytkentäpistettä (mittauskeskus) noin pellon suuntaisesti yhtenä pitkänä rivinä. Käytännössä kaikki konfiguraatiot eivät mahdu kyseiselle pellolle yhtenä rivinä, mutta vertailtavuuden vuoksi kaikki järjestelmät pidettiin tässä selvityksessä nyt yksirivisenä. Bifacial paneeleista muodostettu vertikaali AgriPV rivi asetettiin niin, että paneelien etupuolet osoittivat suuntaan 240° ja takapuolet suuntaan 60°. Tämä ei ole sähkön tuotannollisesti optimaalisin suuntaus, mutta mahdollistaisi paremmin pellon käytön viljelytoimintaan myös jatkossa mukaillen karkeasti käytettyjä viljelysuuntia. Alla olevat kuvat havainnollistavat liitäntäteholtaan 30 kW:n AgriPV-järjestelmän tuotantoa ja käyttöpaikan 1 kulutusta (vasen kuva) sekä päivittäisen energiantuotannon vuosijakaumaa vuodokauden tunneille (oikea kuva). Taulukko 1 alimpana kokoaa simuloitujen AgriPV-järjestelmien tiedot.
Vertailun tulokset
Optimaaliseksi jakosuhteeksi saatiin: KP2 Tuotantolaitteet: noin 60% ja KP3 Kylmälaitteet: noin 40%. Tämä mukailee osin myös käyttöpaikkojen vuosikohtaisia sähkönkulutuksen eroja (56% vs 44%). Taulukko 2 kokoaa yhteen muut tulokset vuosisummineen ja keskiarvoineen.
Vertaillessa hyvityslaskennan ja sen jakosuhteen käytön tilannetta optimitilanteeseen, missä oma tuotanto voitaisiin netottaa tasejakson aikana suoraan yhteenlasketun kulutuksen kanssa saatiin 30 kW järjestelmällä seuraavat erot:
- Oma käyttö (kWh/a): Hyvityslaskenta: 24 073 Optimi: 26 715
- Omakäyttöosuus: Hyvityslaskenta: 84,6 % Optimi: 86,0 %
- Omavaraisuusaste: Hyvityslaskenta: 26,7 % Optimi: 27,3 %
Toisin sanoen hyvityslaskennalla voidaan päästä jo varsin lähelle ns. optimitilannetta. Erot syntyvät siitä ettei kiinteä ylituotannon jakosuhde (tässä 60/40) ole koskaan joka tilanteessa paras mahdollinen sähkönkulutuksen vaihdellessa eri tahtisesti sähkönkäyttöpaikkojen KP2 ja KP3 välillä.
Tuloksien yhteenveto
Taulukossa 2 esitetyistä tuloksista nähdään hyvin, että esimerkin tapauksessa Aktiivisten asiakkaiden ryhmä -mallin soveltaminen tilakohtaisesti olisi järkevää aurinkoenergiainvestoinnin yhteydessä, kun kiinteistöllä on useampia sähkönkäyttöpaikkoja. Näin saavutettaisiin selkeästi sekä parempi omakäyttöosuus, että omavaraisuusaste tarkasteltujen aurinkosähköjärjestelmien koosta riippumatta. Omakäyttöosuus ja omavaraisuusaste nousevat suhteellisesti enemmän järjestelmäkoon kasvaessa tarkastellussa kokoluokassa.
Omakäyttöosuuden nousu näyttäisi hidastuvan 30 kW järjestelmän jälkeen, mistä voisi ajatella noin 30 kW:n järjestelmän olevan varsin sopiva koko kyseiselle tilalle, jos omakäyttöosuutta käytetään mittarina. Järjestelmällä saavutettava noin 80% omakäyttöosuus on jo erittäin hyvä aurinkosähköjärjestelmälle, johon ei ole kytkettynä mitään sähkön varastointiratkaisua. Tyypillisesti aurinkosähköjärjestelmän yksikköhinta (EUR/kWp) laskee järjestelmäkoon kasvaessa, eli yleisesti ottaen hyvityslaskentaa hyödyntäen voitaisiin investoida kannattavammin myös isompi järjestelmä, ilman että selvästi merkittävämpi osuus ylijäämästä menisi verkkoon tyypillisesti edullisella spot-hinnalla myytäväksi.
Mahdollista aurinkosähköjärjestelmän hankintaa varten pitäisi vielä varmistaa paikalliselta sähköverkkoyhtiöltä kokorajoitteet sekä Aktiivisten asiakkaiden ryhmä -mallia soveltaessa verkkoyhtiön käytännön valmiudet ja mahdollisuudet hyvityslaskentapalvelun käyttöönottoon.