AgriPV Satakunnassa ja Suomessa
Maatalousmaalle viljelyn yhteyteen toteutettuja AgriPV-pilotteja ei Satakunnassa eikä Suomessakaan vielä ole, mutta aiheesta on tehty ja käynnissä useita tutkimushankkeita. Oma tutkimus on tarpeen, koska kasvukautemme sijoittuu pitkän polaarisen päivän alueelle. Tämä voi mahdollistaa hyviä tuloksia verrattuna tavanomaiseen viljelyyn ja asiaa kannattaa tutkia.
Tutkimus ja haasteet
Missä tutkimuksessa mennään
AgriPV idean kehittely ja tutkimus on alkanut jo 80-luvulla, mutta varsinainen kansainvälinen tutkimus keskittyy 2000-luvulle, jolloin yli 90% tutkimuksista on tehty ja niistäkin yli 70% 2020-luvulla. Kaikkiaan erilaisia aihepiiriä käsitteleviä tutkimusartikkeleita on jo useampi tuhat. Tutkimusta tehdään siis tällä hetkellä paljon. Tutkimuksen painopiste on ollut sadon tuottavuuden ja energiantuotannon välisten kompromissien ymmärtämisessä, mutta vähitellen erityisesti kenttäkokeiden myötä yhä käytännönläheisempää tietoa on saatavilla. Skandinavian maista esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa tutkimusta on jo tehty jonkin verran Suomen tutkimuksen ollessa vielä alkuvaiheessa.
Suunnitteluperiaatteet ja yhteys kestävyyteen
AgriPV-järjestelmän suunnittelussa on huomioitava sekä energian-, että ruoantuotanto. AgriPV-teknologian hyödyntäminen vaatii siis monitieteistä lähestymistapaa. Energian näkökulmasta keskeisiä huomioitavia seikkoja ovat aurinkopaneelien teknologia, asennusmenetelmät, seurantajärjestelmät, paneelien laatu, paneelien lukumäärä, riviväli ja kallistuskulma. Nämä tekijät vaikuttavat järjestelmän kokonaisenergiantuotantoon ja tehokkuuteen. Maatalouden näkökulmasta taas olennaisia näkökohtia ovat viljelykasvin valinta, viljelykasvien yhteensopivuus AgriPV tekniikan kanssa, varjostusvaikutukset, veden tarve, sato ja valon saatavuus optimaalisen kasvien kasvun kannalta. AgriPV lähestymistapa tukee kestävän kehityksen tavoitteita, sillä se tehostaa maankäyttöä vähentäen painetta uuden viljelys-, laidunmaan tai energiantuotantoalueen raivaamiseen ja edistää samalla siirtymää puhtaampaan energiantuotantoon.
Ilmasto, kasvivalinnat ja varjostuksen vaikutus
Mitä pohjoisemmas tullaan, sitä vähemmän on aluekohtaista tutkimusta ja näyttöä eri kasvien menestymisestä AgriPV-järjestelmän rinnalla. Suomi kuuluu kuivakaudettomaan kylmään ilmastovyöhykkseeseen (Dfc/Köppen-Geiger luokittelu). Meillä vuodenaikojen vaihtelu vaikuttaa Keski-Eurooppaa enemmän sekä aurinkosähköntuotantoon että sadon kasvuun. Yleisesti voidaan sanoa, että satokasvin valintastrategian on oltava linjassa alueellisten ilmasto-olosuhteiden ja aurinkosähköjärjestelmän suunnittelun kanssa, jotta voidaan maksimoida energian ja ruoantuotannon synergiaedut. Tehtyjen tutkimusten valossa meillä viljellyistä ruokakasveista parhaiten AgriPV:n kanssa voisivat toimia varjostuksesta hyötyvät tai sitä sietävät ja toisaalta taloudelliselta satopotentiaaliltaan hyvät kasvityypit kuten puutarhamarjat, yrtit, lehtivihannekset ja lääkekasvit. Vilja- ja öljykasvit vastaavasti soveltuvat AgriPV:lle huonosti, koska ne vaativat paljon valoa ja pinta-alaa.
Haasteina kustannustehottomuus ja pilottien puute
Suomalaisten testi- ja pilottiärjestelmien sekä suunnittelukäytäntöjen puute ja toteutusten tapauskohtaisuus yhdessä puutteellisen sääntelyn viitekehyksen kanssa jarruttavat tällä hetkellä AgriPV:n käyttöönottoa Suomessa. Yleisesti ottaen ilman erityisiä ”AgriPV kannustimia” kustannustehokkuus on AgriPV-järjestelmillä helposti huonompi verrattuna tavanomaiseen maa-asenteiseen aurinkosähköjärjestelmään. AgriPV-järjestelmät ovat lähtökohtaisesti vaativampia ja kalliimpia rakentaa ja toisaalta tuottavat tavanomaisiin maa-asenteisiin aurinkovoimaloihin verrattuna vähemmän sähköä voimalan käyttämää maa-alaa kohti. Maataloustuotannon mahdollisesti parantunut tuottavuus ei todennäköisesti riitä kattamaan suurempia investointikuluja. Näin siis viljelijän toimiessa myös investoijana. Aurinkosähköyhtiön kannalta investointi voi olla kiinnostava, jos tarvittavan ja maatalouskäyttöön yhä jäävän maan saa edullisemmin niin, että sille voisi olla kannattavaa rakentaa AgriPV-järjestelmä. Oleellista on löytää sopiva liiketoimintamalli eri toimijoiden välille. Kuitenkin ilman rahallisia kannustimia investointia voi olla vaikea perustella taloudellisesti. YK:n kestävän kehityksen tavoitteista AgriPV ratkaisut vastaavat useampaakin niistä. Viime kädessä tässä onkin kyse ruoantuotannon ja luonnon arvostuksesta ja erityisesti päätöksenteon arvoista ja arvovalinnoista.
Teksti on mukaillen käännetty ja koottu osin seuraavan julkaisun pohjalta: Crop selection in Agri-PV: international review based strategic decision-making model. Kedar Mehta and Wilfriend Zörner. Ingolstadtin tekninen korkeakoulu 2025.
