AgriPV-pilotti: Anttilan tila, Kokemäki

Anttilan tilalla selvitettiin simuloimalla, millainen AgriPV-ratkaisu tukee marjantuotantoa ja tilan omaa elintarviketuotantoa ilman, että viljelyn perusprosessit tai koneketjut menevät uusiksi.

Tästä Anttilan tilan verkkosivuille
Kuva Teemu Heikkkinen

Avainluvut

  • Vuosikulutus: 100 000–110 000 kWh

  • Huipputeho elintarviketuotannossa: ~40 kW

  • Liittymät: 2 × 3×63 A + 1 × 3×35 A

  • Mittauskeskukset: varastosuulin takaseinä

  • Kulutus painottuu kesään–syksyyn

  • Kokoluokka-ajatuksena myös ~1 MWp, jos tehdään kerralla isompaa

Tilan tausta

Anttilan tila, Sonnilantie 111, Kokemäki. Avomaaviljelyssä herne, vadelma, karviainen, musta- ja punaherukka sekä saskatoon. Päätoimintaa ovat tilalla tehtävät elintarvikkeet oman ja ostoraaka-aineen pohjalta.
Tilalla on oma myymälä (auki heinäkuun alusta jouluun) sekä merkittävä mehuasema, joka käsittelee syksyisin jopa 200 000 kg hedelmiä, tyypillisesti omenaa ja päärynää myös pitkien etäisyyksien päästä.

Energiaprofiili

  • Vuosikulutus: noin 100 000–110 000 kWh

  • Liittymät: 2 × 3×63 A ja 1 × 3×35 A

  • Huipputeho elintarviketuotannossa: ~40 kW, kun koko tuotanto käy yhtä aikaa

  • Jakauma: elintarviketuotanto 30–35 MWh/a; kylmä 25 MWh/a (pakastimet noin 1 MWh/a); muu kulutus ~40 MWh/a

  • Kausi: kulutus painottuu kesään ja syksyyn; kausityöntekijöiden majoitus ja ruoanlaitto lisäävät hetkellisiä kuormia (sulakkeita on palanut yhtäaikaisissa piikeissä)

Kalusto ja viljely

Pelloilla käytetään riviväleihin sopivaa pienehköä traktoria sekä John Deere Gator -hyötyajoneuvoa peräkärryineen. Vapaaksi käytäväksi suositellaan leveys vähintään ~2,5–3 m ja korkeus noin 2,5 m (traktorin tarkka korkeus: TBD).
Omat marjat poimitaan käsin; herne korjataan koneellisesti.

Vesitalous ja kastelu

Kiinteää kastelujärjestelmää ei ole. Lähialueen pintavesi on epävarmaa etenkin kesäalhaisen Sonnilanjoen vuoksi, joten vesijohtovettä käytetään tarpeen mukaan. Kastelun rajallisuus huomioidaan APV-ratkaisussa (varjostus, haihdunnan pieneneminen, vedenkäytön tarve).

Kuva Sanna Lindgren

Plussat

  • Säänsuojelu (liika sade/raekuurot/paahde)

  • Haihdunnan väheneminen ja maan kosteuden parempi säilyminen

  • Mukavammat työolot varjossa

  • Sähköntuoton lisätulo ja omavaraisuuden nousu

  • Kasvien haihdunta voi viilentää paneeleja ja tukea tuotantoa

Miinukset

  • Varjostus voi pienentää satoa erityisen pilvisinä/sateisina kesinä

  • Rakenteet voivat hankaloittaa viljelyä, etenkin uudistusvaiheissa

  • Työtapojen muutostarpeet

  • Asennusvaiheen maantiivistymä- ja päästöriskit

  • Investointitaso selvästi korkeampi kuin tavanomaisessa maa- tai kattosähkössä

20250401_105908
20250401_094141

Rakenteet ja asennettavuus

Rakenteiden suunnittelussa varmistetaan kulku- ja työskentelytilat (leveys ~2,5–3 m, korkeus ~2,5 m), riviväleihin sopiva perustaminen sekä maaperän suojaaminen asennuksen aikana. Rakenteiden sijoittelussa huomioidaan kylmäketjun logistiikka, myymälä- ja mehustamovirrat sekä mittauskeskusten sijainti varastosuulin takaseinällä.

Kannattavuus ja toteutettavuus

  • Onko pelloille vieminen perusteltua, jos katot ja pihapiiri tarjoavat helpommat neliöt?

  • Tuleeko viljelyhyödyn olla selvästi haittaa suurempi, jotta pellolle siirtyminen kannattaa?

  • Löytyykö kokoraja, jossa pellon käyttö alkaa olla taloudellisesti järkevää (esim. ~1 MWp)?
Scroll to Top