Koulutilan perustiedot
- Virallinen nimi: Sasky Huittisten ja Kokemäen oppilaitos, Kokemäen toimipiste
- Sijainti: Kauvatsantie 189, Kokemäki
- Päätoiminnot: Oppilaitos, jossa voi opiskella erilaisia ammatitutkintoja maa- ja metsätalous sekä tekniikan aloilta
- Oppimisympäristöistä: Kokemäen koulutilalta löydät mm. lehmiä ja lampaita sekä pieneläinten puolelta noin 30 eri eläinlajia. Kasvihuoneissa ja Puutarhamyymälä Pehtorskassa puutarha-alan opiskelijat saavat käytännössä opiskella alan työtehtäviä
- Viljelyssä on mm. nurmea, jota käytetään tilan lehmien ja lampaiden rehuksi
Tilan avainlukuja
- Viljelyalat: Peltopinta-ala 98 ha, joista AgriPV kohdepelto on noin 4,5 ha
- Sähkönkulutus: Noin 850 000 kWh/a
- Sähköliittymä: Keskijänniteverkon liittymä ja oma muuntaja, Kokemäen Sähkö Oy
- Sähkönkulutuksen kuukausijakauma: Katso viereinen kuvaaja
Viljelysuunnitelmat ja kalusto
- Kasvit: Kohdepelto rehuviljelyssä, nurmella kaudet 2025-2029
- Työvälineet ja kulku: Suurin rajoittava tekijä on suojeluaineen ruiskutuskalusto, max leveys 21m.
- Lannoitus: pari kertaa kasvukaudessa, rakeet ja naudan liete
- Viljelysuunnat eivät rajoita AgriPV-suunnittelua
AgriPV-suunnitelmat, simulointitulokset ja kannattavuus
Suunnitteluvaihtoehto 1 (SVE1)
- AgriPV perusratkaisu: Vertikaalinen itä-länsi järjestelmä
- Atsimuuttikulma : 90° (itä) ja 270° (länsi)
- Kallistuskulma: Kaikki 90° (pysty)
- Liitäntäteho: 424 kW (AC)
- Paneeliteho: 582 kWp (DC), DC/AC tehosuhde 1,37
- Paneelityyppi: 630W bifacial paneeli (2465 x 1134 x 30 mm),
- Invertterit: 2 x 212 kW (AC)
- Paneelimäärä ja layout: 7 erimittaista riviä, yhteensä 924 paneelia, 2x vaaka päällekkäin,
n kpl rinnakkain, puolet paneeleista suunnattuna itään ja puolet länteen - Kokonaiskorkeus: 3,3 m
- Riviväli: 22 m, kentän ympärillä olevan suojavyöhykkeen leveys 25 m
- Perustamistapa: painettava/lyötävä profiiliteräspaalu, riveittäin paneelijaon mukaan
- Liikennöinti: Etenkin riviväleissä vain Pohjois-Etelä suunnassa, muutoin lähes normaalisti
Suunnitteluvaihtoehto 2 (SVE2)
- AgriPV perusratkaisu: Sama kuin SVE1
- Atsimuuttikulma: Sama kuin SVE1
- Kallistuskulma: Sama kuin SVE1
- Liitäntäteho: 848 kW (AC)
- Paneeliteho: 1235 kWp (DC), DC/AC tehosuhde 1,46
- Paneelityyppi: Sama kuin SVE1
- Invertterit: 4 x 212 kW (AC), sama invertteri kuin SVE1
- Paneelimäärä ja layout: 14 erimittaista riviä, yhteensä 1960 paneelia, 2x vaaka päällekkäin,
n kpl rinnakkain, puolet paneeleista suunnattuna itään ja puolet länteen - Kokonaiskorkeus: Sama kuin SVE1
- Riviväli: 13m, kentän ympärillä olevan suojavyöhykkeen leveys 15 m
- Perustamistapa: Sama kuin SVE1
- Liikennöinti: Riviväleissä vain Pohjois-Etelä suunnassa, muutoin lähes normaalisti paitsi ruiskutuskalustolla pienennettynä esim. vain toinen aisa ojennettuna.
Taulukon 1 selitteet:
(1*) Agrivoltaic webtool simuloinnissa on käytössä PGVIS:n kautta SARAH3 aurinkoresurssitietokanta, jossa pohjoisin raja menee 62°30’P kohdalla (noin Kristiinankaupunki), Resoluutio noin 6km.
(2*) SAM simuloinnissa on käytössä NSRDB Polar aurinkoresurssitietokanta, joka tarjoaa aurinkodataa 60 leveyspiirin yläpuolisille polaarialueille 4km resoluutiolla sisältäen myös tuntikohtaiset albedoarvot. (NSRDB Polar V4.0.0 API | NLR: Developer Network)
(3*) SAMin simulointituloksista eri syistä johtuvia muutoksia (vähennys tai lisä) ilmoitettuna %-muutoksina paneelipinnalle (POA) tulevasta nimellissäteilystä
Suunnittelussa huomioitavaa
- Sähköliittymä ja akusto: Järjestelmän koosta riippuen on tarvetta myös verkon vahvistukselle ja mahdolliselle uudelle tuotantoliittymälle. Verkkoyhtiön mukaan 220 kW (AC) lisä mahtuisi vielä todennäköisesti vanhaan liittymään ilman tarvetta liittymän muutoksille tai uudelle liittymälle. Sopivalla akustojärjestemällä myös SVE1 toteutus olisi mahdollinen nykyisellä liittymällä.
- Maaperän suojaus: Työjärjestys/suunnittelu (työkoneilla pellolla ajamisen minimointi) ja asennusten ajoitus (kuiva aika/kantava maa) ja mahd. suojamatot raskaita työkoneita käytettäessä maan tiivistymisen minimoimiseksi
Taloudellinen tarkastelu
Taloudellisessa tarkastelussa arvioitiin ja vertailtiin edellä kuvattujen kolmen aurinkovoimalan investointikustannusta ja muita kannattavuuden arvioinnissa käytettäviä parametreja. Seuraavissa taulukoissa on esitettynä lasketut arviot voimaloiden kannattavuudesta ja niihin liittyviä herkkyystarkasteluja. Arviot ovat karkeita ja vain suuntaa-antavia, mutta ne antavat osviittaa AgriPV-järjestelmien kannattavuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
Taulukon 2 perusteella mikään invetoinneista ei vaikuta kovin kannattavalta, mutta NPV on selvästi pienin SVE1:llä. Takaisinmaksuajat venyvät kaikilla yli 15 vuoden. Taulukossa 3 on esitettynä laskennassa käytetyt oletusarvot, joita voi tarkastella tulosten rinnalla.
Herkkyystarkastelu on esitettynä taulukoissa 4-6. Ensimmäisenä ja tärkeimpänä tarkastellaan taulukossa 4 sähkön hinnan ja investointikustannusten vaikutusta investointien kannattavuuteen. Taulukosta nähdään hyvin sähkön hinnan keskeinen vaikutus. Peruskenaariossa keskimääräisen sähkönhinnan tulisi olla noin 70 €/MWh (SVE1), 76,5 €/MWh (SVE2) ja 65 €/MWh (Ref), jotta NPV nousee kullakin vaihtoehdolla plussan puolelle.
Taulukosta 5 nähdään, että nurmen arvolla on eniten merkitystä juuri SVE1 tapauksessa, missä investointi on pienin ja toisaalta viljeltävää pinta-alaa säilyy eniten ja nurmen alakohtainen tuotto on lähtökohtaisesti parasta. Laskennallisesti viljelyalaa poistuu käytöstä ja samalla tuen piiristä eri vaihtoehdoilla: 2,7 % (SVE1), 5,7 % (SVE2) ja 33% (REF). Viljelijätukia tai niiden muutoksia ei ole huomioitu laskelmissa. Nurmesta saatava tonnihinta on tietenkin myös tärkeä. On kuitenkin epätodennäköistä että tuotantomäärät ja hinnat olisivat samaan aikaan suurimmillaan. Toisaalta juuri AgriPV voi osaltaan hieman parantaa nurmen tuotoa suhteessa normaalituotantoon.
Herkkyystarkastelu
